Kuka: Nanda Hellberg-Cano, Heavy Metal Heart -klubitapahtuman tuottaja, keikkamyyjä ja promoottori
Heavy Metal Heart -klubitapahtuma järjestettiin juuri 12.-13.10.2018 Helsingissä Virgin Oilissa sekä On the Rocksissa esiintyjinään muun muassa Turmion Kätilöt ja Whispered. Tapahtuman puuhanaisena toimii Nanda Hellberg-Cano, joka toimii saman nimen alla myös keikkabuukkaajana sekä promoottorina.
1. Hei Nanda! Tämän vuoden Heavy Metal Heart on takanapäin ja tuottaja saanee hengähtää. Oletko tyytyväinen tapahtuman kulkuun? Onko seuraavan vuoden tapahtuma jo ajatuksissasi?
No hei! Olemme tyytyväisiä HMH12 tapahtumaan kokonaisuutena. Moni asia meni hyvin ja suunnitellusti. Muutama asia olisi toki voinut mennä paremminkin. Meillä on aina tavoitteena onnistua paremmin ja pyrimme kehittämään tapahtumaa joka vuosi, joten kiinnitämme huomion pieniinkin epäkohtiin. Ainahan sitä saa valmistautua monenlaiseen, koska muuttujia on niin monia, mutta joka vuosi sitä oppii luovimaan tilanteissa spontaanimmin ja ratkaisemaan mahdollisia ongelmakohtia paremmin. Tämän tapahtuman osalta erityisen huojentunut olo on siitä, ettei mitään sen suurempia ongelmakohtia tullut vastaan. Jos vertaa vaikka HMH11 tapahtumaan, jolloin ensin Bar Bäkkäri sulki livepuolen yllättäen, myöhemmin Xandria (GER) perui jo julkistetun keikan tuplabuukkauksen vuoksi ja On The Rocksin keikkapuoli meni kiinni kuukausi ennen tapahtumaa mittavan vesivahingon vuoksi. Noistakin kyllä selvittiin ja opittiin samalla taas hieman lisää paineensietokykyä. Tänä vuonna ei ollut mitään suurempaa lauantain teknisiä ongelmia ja aikataulumuutoksia lukuunottamatta. Yleisö kuitenkin vaikutti viihtyvän ja mukana oli todella mahtavia bändejä, jotka myös tuntuivat viihtyvän, joten sehän on kaikkein tärkeintä.
Heavy Metal Heart 13 tapahtuman järjestelyt ovat jo hyvällä mallilla ja ensimmäiset kaksi bändiä julkistettukin. Lisää julkistuksia tehdään sitten ensi vuoden puolella. Itse tapahtumahan on 11.-12.lokakuuta 2019 On The Rocksissa ja Virgin Oilissa.
2. Olet järjestänyt Heavy Metal Heart -festivaalia jo vuodesta 2006. Kerro vähän festivaalin historiasta ja siitä miten sait kimmokkeen lähteä järjestämään juuri heavymetalliin keskittyvää tapahtumaa.
Heavy Metal Heart Festival on alunperin oikeastaan mieheni Antonion luoma tapahtuma. Hän soitti aikanaan Hell-Train nimisessä yhtyeessä ja järjesti ensimmäisen HMH tapahtuman sillä ajatuksella, että hommataan isompia bändejä mukaan ja promotaan omaa bändiä siinä sivussa kun väkeä saadaan vedettyä enemmän paikalle. Myös metalliskenen nostattaminen Espanjassa tuntui hänestä tärkeältä kun vastaavia tapahtumia ei ollut juurikaan tarjolla. Heavy Metal Heart Festival järjestettin ensimmäiset seitsemän kertaa siis Espanjassa ja se saavutti siellä sillä tavalla jo vakaan aseman, että ihmiset osasivat joka vuosi odottaa tapahtumaa.
Itse astuin mukaan kuvioihin vasta HMH8 tapahtuman kohdalla vuonna 2014 kun päätimme Helsinkiin muutettuamme järjestää HMH tapahtumia täällä. Se oli oikeastaan alkuun vain sellainen päähänpisto, joka syntyi siitä, että halusimme tehdä yhdessä jotain musiikin parissa. Meillä oli myös yhteinen bändiprojekti, mutta sen sovittaminen perusarkeen tuntui haastavalta. Raskaampi musiikki on meillä molemmilla todella lähentä sydäntä, joten raskaan musiikin tapahtumien järkkääminen tuntuu tietysti luontevalta. Samoin halusimme säilyttää tapahtumassa tuon saman perusidean siitä, että tarjoamme marginaalisemmille bändeille mahdollisuuden soittaa isommilla lavoilla isompien bändien kanssa. En usko, että tästä konseptista luovutaan tulevaisuudessakaan.
3. Miten tapahtuma on elänyt ja muuttunut vuosien saatossa? Järjestätkö sitä yksin, vai onko sinulla taustallasi useamman ihmisen tiimi?
Tapahtuman perusajatus on säilynyt alusta asti samana. Espanjassa HMH oli osittain ulkoilmatapahtuma, ja rakenteeltaan hieman erilainen ehkä kuin nyt Helsingissä järjestettävät tapahtumat, mutta pääosin samalla kaavalla mennään edelleen. Nykyään päävastuu monista tapahtumaan liittyvistä asioista on minulla vaikka Tonin kanssa tässä yhdessä toimitaankin. Kaikki isot päätökset teemme yhdessä ja itse tapahtumassa pyrimme olemaan molemmat mukana. Toni hoitaa myös yrityksen ja tapahtuman verkkosivuja. Minä puolestani vastaan kaikesta yhteydenpidosta agenttien, venueiden ja bändien välillä, hoidan promoottorin tehtäviä ja teen myös kaiken tapahtumaan liittyvän graafisen suunnittelun sekä toteutuksen itse. Tarvittaessa delegoimme tehtäviä myös muille, mutta toistaiseksi kahdestaan tässä vielä HMH:n kanssa puuhastellaan.
4. Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi festivaalin tulevaisuuden, sekä Heavy Metal Heartin toiminnan suhteen kokonaisuudessaan?
Tällä hetkellä ei ole oikeastaan mitään sen suurempia tulevaisuuden suunnitelmia tai kaavailuja sen suhteen mihin suuntaan Heavy Metal Heart Festivalia lähdetään ehkä tulevaisuudessa viemään. Tavoitteena on järjestää HMH joka vuosi suunnilleen samalla rakenteella ja samalla bändimäärällä, ja vain vakiinnuttaa tapahtuma Helsinkiin. Eteenpäin mennään tapahtuma ja vuosi kerrallaan. Heavy Metal Heart Festivalia voidaan kasvattaa siinä kohtaa jos ja kun siltä tuntuu, mutta se ei ole nyt tällä hetkellä ainakaan tavoitteena. Mukava tilanne olisi sellainen, että HMH:sta tulisi lokakuussa sellainen metallidiggareiden ”pakkotärppi”, jonne hakeuduttaisi joka vuosi musiikin lisäksi myös ihan perusfiiliksen vuoksi kaamosta karkuun (tai sitä kohti).
Heavy Metal Heartin suhteen ideoita kyllä piisaa ja niitäkin lähdetään toteuttamaan sitten kun siltä tuntuu. Tänä syksynä tuntui olevan oikea hetki hieman laajentaa toimintaa, ja siihen sitten tartuttiin. Tulevaisuus on täysin auki, mutta mahdollisuuksia täynnä.
5. Mikä Heavy Metal Heartin kaltaisen tapahtuman tuottamisessa on haastavinta? Entä palkitsevinta?
Haastavinta on ehkä kokonaisuuden hallinta. HMH ei nyt ole vielä mikään kovin iso tapahtuma, mutta yllättäviä käänteitä saattaa silti tulla, ja niihin täytyy pystyä siinä tilanteessa vastaamaan nopeasti ja tekemään korjausliikkeitä mahdollisimman jouhevasti. Haastetta sekä harmia aiheuttaa monesti myös se, että on asioita, joihin ei järjestäjänä voi vaikuttaa vaikka miten haluaisi. Taustalla tapahtumissa on kuitenkin aina myös venueiden omat asetukset, näkemykset sekä toimintamallit eivätkä ne aina välttämättä kohtaa sen vision kanssa mikä itsellä on ollut. Koen kuitenkin, että olemme löytäneet todella hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa homma toimii hyvin, yhteydenpito sujuu mutkattomasti, kaikkiin asioihin tartutaan nopeasti ja se pyritään toteuttamaan mitä on luvattu.
Palkitsevinta on erityisesti se kun bändeiltä tulee hyvää palautetta tapahtuman järjestelyistä sekä itse keikkakokemuksesta. Tuntuu hienolta jos on voinut tarjota jollekin bändille sellaisen positiivisen kokemuksen, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Tietysti myös se, että onnistuu itse itselleen asettamissa tavoitteissa, yleisöä tulee paikalle kiitettävästi, yleinen tunnelma on hyvä ja koko tapahtuma on saatu ylipäätään pakettiin, tekee hyvän fiiliksen ja motivoi jatkamaan taas seuraavan tapahtuman parissa. Ja vaikka joku asia menisi pieleen, siitäkin voi vain oppia ja jokainen kokemus kehittää minua ja meitä eteenpäin.
Näin jälkikäteen jokainen mennyt tapahtuma myös kirkastuu omassa mielessä uudelle tasolle kun katsoo taaksepäin oman työn tuloksia. Tuntuu hyvältä, että on saanut aikaan jotain ja tehnyt jotakin sellaista millä on itselle merkitystä sen sijaan, että olisi tyytynyt unelmoimaan ja sitten vain istunut sohvalle katsomaan Netflixiä.
6. Toimit Heavy Metal Heart -nimen alla myös keikkabuukkaajana ja promoottorina. Miten tämä puoli sai alkunsa? Mitä bändejä tällä hetkellä buukkaat/promotoit?
Ajatus keikkamyynnistä syntyi ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. En kuitenkaan siinä kohtaa lopulta uskaltanut lähteä viemään asiaa eteenpäin. Jotenkin ehkä epäilys omista ajankäyttömahdollisuuksista sekä pelko epäonnistumisesta saivat pysähtymään. Kuitenkin tässä pari vuotta monen muun vastaavan toimijan tekemisiä sivusta seuranneena tunne siitä, että ”kyllähän minäkin tuohon pystyn jos haluan” vahvistui ja tänä syksynä päätin lopulta ottaa sen askeleen eteenpäin, koska homma yksinkertaisesti vain kiinnostaa. En tiedä onko se sitten sitä, että nälkä kasvaa syödessä vai mitä, mutta tässä sitä nyt ollaan uuden äärellä. Ehkä perimmäisenä syynä keikkabuukkaushommiin lähtemisessä on tunne siitä, että on osallinen metallimusiikin levittämisessä vielä hieman enemmän kuin aiemmin. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen sekä laajempi verkostoituminen motivoivat toimimaan myös tämän tyyppisissä tehtävissä.
Tällä hetkellä Heavy Metal Heart rosterista löytyy kolme bändiä – melodinen hardcore- yhtye Carry The Weight, thrash/death- yhtye Pahan Ikoni sekä Suamenlejjona, jonka manageroinnista vastaan keikkamyynnin lisäksi. Paljon on tullut viime viikkoina yhteydenottoja bändeiltä ympäri Eurooppaa, jotka etsivät keikkamyyjää, mutta tulen tekemään seuraavat siirrot rauhallisesti ja harkiten. Ensi vuoden puolella voi tulla muutama lisäys rosteriin jos varteenotettavia yhtyeitä tulee vastaan, mutta tällä hetkellä haluan keskittyä näihin kolmeen. Aikaa on kuitenkin rajallisesti, ja haluan sitoutua niihin bändeihin kunnolla, joiden kanssa sopimus on tehty.
7. Millaisena sinä näet Suomen livemusiikkikentän tällä hetkellä? Onko keikkoja haastavaa myydä tai ihmisiä vaikea houkutella paikalle?
Onhan tuo muuttunut tässä viimeisen 10-15 vuoden aikana todella paljon. Nyt mennään pop, rap ja elektronisen musiikin aallonharjalla, mutta ei tilanne raskaamman musiikin osaltakaan ole mielestäni mitenkään toivoton. Tarjontaa on runsaasti, ja silti suurimpaan osaan keikkoja sekä festareita riittää yleisöä. Olen ammatiltani luokanopettaja ja koulumaailmassa huomaa sen, että yhä harvempi nuori fanittaa rock- tai metallibändejä. Enemmän siellä luokissa puhutaan Aviciista, Ariana Grandesta, Cheekistä, JVG:stä, Mikael Gabrielista, Macklemoresta ja muista. Kuitenkin sitten kun lähtee katsomaan jotain keikkaa, tulee siellä vastaan nuorempaakin väkeä, joten kyllä se uusi metallisukupolvikin siellä on olemassa.
Mitä keikkamyyntiin tulee – on varmasti työläämpää saada marginaalisemmille bändeille keikkoja, tai ainakaan sellaisia, joista maksettaisi kiinteä korvaus, kuin sellaisille, joilla on jo nimeä ja vankka fanipohja. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki bändit ovat aloittaneet samasta pisteestä ja vain kovalla työllä voi saada tuloksia aikaan. Sama homma se on yleisömäärien kanssa. Tuntemattomampien bändien kanssa joutuu tekemään enemmän töitä, että yleisö löytää paikalle. Itsekin olen aktivoitunut tarkastelemaan marginaalisempia bändejä enemmän vasta nyt HMH tapahtumien myötä ja aivan mahtavia uusia yhtyeitä on löytänyt tiensä omalle soittolistalle. Sitä voi vain toivoa, että jaksavat tehdä hommia ja puurtaa eteenpäin. Potentiaalia on niin monessa, mutta vain harva pääsee täysin tavoitteisiinsa.
8. Millainen oma musiikkisuhteesti on ja mitä heavymetal merkitsee sinulle?
Musiikki on ollut tosi kiinteä osa omaa elämääni jo pienestä pitäen, ja jostain syystä juuri hard rock ja metallimusiikki on iskenyt tajuntaan aina. Meillä ei kotona koskaan kuunneltu vastaavaa musiikkia, joten joku muu koukku siinä on ollut. 7-vuotiaana näin Music TV:ltä Billy Idolin ”Rebel Yell” videon ja pyysin äidiltäni kyseistä CD-levyä lahjaksi. Tämän jälkeen rokkailin omassa huoneessa Billy Idolin tahtiin ja soitin tyynyjä rumpuina äidin sukkapuikoilla. Kolmannella luokalla perustin ensimmäisen oman bändini ja soitin siinä rumpuja. Ensimmäiset omat biisit syntyivät siihen samaan aikaan pianolla ja kitaralla. Bändikuvioita oli monenlaisia nuorempana, mutta mikään niistä ei oikein ottanut tulta alleen, koska muuttuvat elämäntilanteet sekä opiskelut veivät paikkakunnalta toiseen. Joka kaupungissa oli aina kyllä joku bändiprojekti. Sittemmin kun perheenlisäystä tuli, bändihommat jäivät syrjään. Luokanopettajan hommissa olen saanut myös opettaa alakoululaisille paljon musiikkia ja se on ollut aivan mahtavaa! Hienoin tunne opettajana syntyy siitä kun huomaa, että on saanut uuden kipinän syntymään oppilaassa, ja noita kipinöitä on syttynyt musiikintunneillanikin muutamia.
Musiikki kaiken kaikkiaan on todella voimauttavaa ja eheyttävää. Omat musiikkimieltymykseni eivät missään nimessä rajoitu metallimusiikkiin, mutta jotenkin se intohimo ja voima, mikä nimenomaan metallista välittyy, tekee siitä itselleni niin erityistä. Vuosien mittaan myös musiikkimakuni on laajentunut paljon. Joskus aiemmin en olisi voinut sietää esimerkiksi death metallia. Nykyään kuuntelen todella paljon nimeomaan melodista death metallia. Silti se kaikkein rakkain osasto taitaa edelleen löytyä 80-luvulta.
9. Omat Top5 -albumisi, jotka merkitsevät sinulle eniten.
Nanda:
Sonata Arctica – Silence (2001)
Mokoma – Sydänjuuret (2010)
Whitesnake – Whitesnake (1987)
System Of A Down – Mezmerize (2005)
Beast In Black – Berserker (2017)
Toni:
Sepultura – Arise (1991)
Kreator – Coma of Souls (1990)
Children Of Bodom – Follow The Reaper (2000)
Barron Rojo – Volumen Brutal (1982)
Beast In Black – Berserker (2017)
10. Vapaa sana.
Heavy Metal is The Law! Nähdään keikoilla!
www.heavymetalheart.com
Heavy Metal Heart FB
HMH Festival Instagram
HMH Instagram
Kiitos Nandalle ja Tonille haastattelusta!
Haastattelu ja editointi: Aili Viitanen