Jarmo Hänninen/valokuvaajat

Kuka: Jarmo Hänninen, valokuvaaja
Syntymävuosi: 1978
Horoskooppi: skorpioni

Tämä haastattelu painottuu kenties tällä hetkellä intohimoisimpaan harrastajavalokuvaajaan kotimaan laajamuotoisessa valokuvauskentässä.

Jarmo Hänninen on kuvaaja, joka on tullut tunnetuksi kuluneen kesän aikana monista eri yhteyksistä, etenkin erinäisten bändi-iltojen sekä festareiden tiimoilta. Heavy Profile lähti selvittämään kuka Jarmo Hänninen on valokuvaajana ja henkilönä.

1. Moikka Jarmo! Kuinka elämä kulkee ja alkaako kuvaaminen jo väsyttää pikkuhiljaa tämän sinun aivan käsittämättömän suuren festarisavottasi jälkeen?

No huomenta! Elämä menee vallan mainiosti, etenkin juuri nyt. Festarisavotta on ollut itseasiassa melko pieni verrattuna siihen mitä se on ollut aikanaan. Pitää vaan yrittää tasapainotella töiden, kuvaamisen ja täydellisen “oman ajan” kanssa taitavasti niin ei pääse kyllästyttämään – enemmän alkaa jurpimaan ne hetket kun ei ole mitään tekemistä tai kuvaamista.

2. Kuinka monta kuvauskeikkaa sinulla on tarkalleen ottaen ollut kuluneen kevään ja kesän aikana? Mistä revit kaiken energiasi?

En ole pitänyt vuosiin tarkkaa lukua, mutta keikkakuvaamista on periaatteessa joka kuukausi jos vain ehtii, jaksaa, viitsii ja budjetti kestää. Tänä vuonna on kuitenkin jo kertynyt kahdeksan mediapassia (mm. Nummirock, Provinssi, Vauhtiajot, Vaasa Festival jne.) ja siihen päälle muutamat klubikeikat Seinäjoella ja Vaasassa.

3. Millaista kalustoa käytät ja kuinka paljon kalusto itsessään muuttuu eri säätiloissa kuvatessa? Haluaisitko avata meille millaista kuvauskalustoa suosit esimerkiksi kuivassa tai kosteassa kelissä?

Melkolailla sillä mennään mitä tililstä jää yli, mutta melko budjettikalusto on käytössä edelleen. Sama kamera (Canon EOS 6D) ollut jo useamman vuoden ja siihen muutama putki päälle. Jos keikkapaikka on entuudestaan tuttu niin mukaan ei tarvitse ottaa kuin korkeintaan kaksi linssiä.

Isoilla useamman päivän festareilla voi ottaa vaikka viisi linssiä messiin jos haluaa kuviinsa vaihtelua – usein kuitenkin yritän välttää turhaa kamojen kantelua. Sää oikeastaan vaikuttaa vain omaan vaatetukseen.

4. Kuinka pidät huolta kuvauskunnostasi pitkillä kuvauskeikoilla? Entä jos alkaa väsymys painaa – kuinka reagoit?

Verryttely aamuisin, iltaisin (ja sillä välillä) ei tee koskaan pahaa. Pitää muistaa syödä ja huolehtia nesteytyksestä. Lepo on myös tärkeää. Vaikkakin useamman päivän ulkoilmafestareita kuvatessa joku näistä saattaa unohtua tai ei vain ole saavutettavissa.  Tämän vuoden Nummirockissa esimerkiksi nukuin kolme yötä autossani ja “laadukasta” lepoa tuli yhteensä noin 8 tuntia. Ylipäätään ennen festareita kuljen jopa hyvinkin ahkerasti salilla ja käyn pitkillä lenkeillä.

5. Kuka/ketkä ovat mieluisimpia kuvattaviasi ja kuka/ketkä eivät kuulu suosikkigenreesi? Ovatko nämä asiat jotenkin määriteltävissä eri kuvattavien keskuudessa?

Keikkakuvaamisessa on hyvä astua välillä mukavuusalueensa ulkopuolelle. Tällaiset ovat allekirjoittaneelle mm. Popeda, Cheek ja vaikkapa Yö. En todellakaan henkilökohtaisesti pidä näistä yhtyeistä tai artisteista, mutta on niitäkin tullut kuvattua pariin otteeseen. Mieluisinta kuvattavaa on tietenkin erilaiset “metallimusiikin” edustajat.

6. Mitä neuvoja haluaisit antaa eri artisteille juurikin kuvaajan näkökulmasta katsottuna?

Artisti on siellä tekemässä työtään, viihdyttämässä maksanutta yleisöä, tuottamassa energiaa ja antamassa itsestään parhaansa sillä hetkellä. Onhan kuvaajakin siellä niin ikään tekemässä työtään, mutta ei meillä ole mitään sanansijaa mennä neuvomaan artisteja. Varmaan ainut “vinkki” minkä voisi antaa on se, että kun artistit/yhtyeet jakavat kuvia somessa niin olisi hyvä saada ne kuvauskrediitit kohdilleen kerralla.

7. Pyritkö elättämään itsesi kuvaamisella vai onko kyseessä enemmänkin rakas harrastus?

Leivän syrjään on päästy kiinni jokusen kerran tällä “alalla”. Jos vaan ikinä tulee mahdollisuus elättää itsensä kuvaamisella niin tartun siihen välittömästi. Tämä on ollut siis rakas ja Vakava harrastus jo liki kymmenen vuotta. Henkireikä.

8. Kuinka eri festaritahot, mediat ja ravintoloitsijat ovat ottaneet sinut vastaan viihdealalla? Onko palaute ollut positiivista vaiko enemmän neutraalia hiljaisuutta?

Ihan jees. Pyrin aina olemaan kohtelias ja nöyrä – sosiaalinen ja ymmärtäväinen. Se ei vaadi edes yrittämistä. Ei ainakaan omaan korvaan mitään negatiivista ole keikkakuvaamisen saralla kuulunut.

9. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua ihmisenä ja valokuvaajana?

Silloin kolkutellaan jo viittäkymmentä ikävuotta. En tee suunnitelmia niin pitkälle, mutta voisin kuvitella olevani tätäkin hetkeä onnellisempi ja osaavampi kaikessa. Ehkä siihen mennessä on tullut kierrettyä kuvaamassa jo ulkomaidenkin festareita.

10. Vapaa sana

Nöyränä kiitän mahdollisuudesta avata hieman tätä maailmaa näin typistetysti. Erittäin hyvää elämistä kaikille Heavy Profilen lukijoille. Nähdään keikoilla ja saa tulla juttelemaan 🙂